tiistai 7. maaliskuuta 2017

Viipuri / Ristimäen hautausmaa

Joskus näillä Willimies toursin matkoilla törmää paikkoihin, mitkä olisi ehkä kannattanut jättää väliin. Tämäkin paikka on surullinen osoitus siitä, ettei ihmisillä ole aina paljoakaan järkeä omissa toimissaan. Toki tätä paikkaa runteli sodat, mutta kyllä ns. kehitys on myös jättänyt jälkensä maisemaan. Alueesta on enää jäljellä osa, koska loput on rakennettua maata, mikä on otettu käyttöön. Toisaalta yleinen hoitamattomuus ja ihmisten välinpitämätön suhtautuminen paikkaan on jättänyt jäljet alueeseen. Nyt moni ehkä miettii, että mistä alueesta on kysymys? Kyseinen paikka on entinen Ristimäen hautausmaa Viipurissa.
Hautausmaan portti on vielä jäljellä

Hautausmaa on saanut nimensä Ristimäen kaupunginosasta, jonne tietojen mukaan perustettiin hautausmaa vuonna 1798. Joidenkin tietojen mukaan alueelle olisi haudattu ensimmäiset ihmiset jo vuonna 1789, mutta pitäviä todisteita siitä ei ole. Se mikä on varmaa, niin jatkosodan jälkeen alue jäi pois käytöstä alueen omistajan vaihduttua. Syynä hautausmaan perustamiseen oli keisarillinen määräys, mikä kielsi vuonna 1772 vainajien hautaamisen kirkkoihin.
Muutama luodinjälki näkyy portissa

Nyt alue on metsittynyt ja monet alueen muistomerkeistä tuhoutuneet. Muutamia hautakiviä löytyy vielä pusikkojen keskeltä, mutta ainoastaan muutama isompi on jäljellä. Viimeisimpiä suuria säilyneitä siirrettiin Suomeen kehityksen tieltä, kuten vuonna 1986 kotikaupunkiini Lappeenrantaan siirretty Juho Lallukan hautamuistomerkki. Juttu siitä löytyy täältä. Toinen suuri siirto-operaatio hautamuistomerkkien suhteen oli Matti Pohdon kivien siirtäminen Helsinkiin kansalliskirjaston puistikkoon vuonna 1988. Tällä hetkellä alueella ei ole enää mitään siirrettävää, vaan loput saavat lojua pitkin pituuttaan tantereella...niitäkään ei kyllä ole kovinkaan monta!
Kenen lie vanha hautamuistomerkki?

Suurin tuho Ristimäen hautausmaata kohtasi viime sotien aikana. Talvisodassa aluetta pommitettiin jolloin vuonna 1936 rakennettu ortodoksinen Kaikkien pyhien kirkko tuhoutui vihollisen tykkitulessa. Isommat vauriot syntyivät kuitenkin jatkosodassa 20.6.1944, jolloin hautausmaan alueella käytiin taisteluita hyökkäävää vihollista vastaan. Myöskin sisin puolustuslinjamme VKT-linja kulki hautausmaan poikki. Samalla kertaa tuhoutui paljon maamme kulttuurihistoriallista perintöä, kuten Jaakko Juteinin hauta, mitä on etsitty myöhemmin suomalaisin voimin. 
Paikalliset rantojen miehet ovat pitäneet shaslik-juhlia alueella

Hauta

Vanha hautakoriste

Hautaristi kumollaan

Yksi harvoista hautakivistä

Henriette Wittin hautakivi löytyy nurmen alta

Ristimäen hautausmaan loppuosa on saanut ympärilleen aidan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita