Lappeenranta / Pontuksen kaivannon muistomerkki

  Eppujen laulu kiteyttää Pontuksen kaivannon idean: Balladi kaiken turhuudesta 

Viime kerralla esittelimme paikan, mihin ensimmäistä kertaa Saimaan kanavaa yritettiin tehdä. Onkin siis melko luontevaa siirtyä paikkaan, johon seuraavalla kertaa kanavaa yritettiin rakentaa. Tämän suurisuuntaisen yrityksen jäljet näkyvät yhä edelleen luonnossa ja hankkeen puuhamiesten kunniaksi on pystytetty jopa muistomerkki. Se onkin päivän kohteemme ja samalla oikaisemme muutamia virheitä, joita tähän ns. Pontuksen kaivantoon liittyy.

Ensimmäisen Saimaan kanavan rakennusyrityksen jäljet ovat kadonneet nykyisen kanavauoman alle, mutta toisesta yrityksestä on näkyvät jäljet olemassa vielä nytkin. Noin kaksi kilometriä nykyisen kanavan suulta itään, Laihian kaupunginosasta, löytyy amiraali Pentti Severinpoika(Bengt Seversson) Juusteenin(n.1534-1609) vuosina 1607-1608 kaivattama kanavauoma. Pituutta sillä on n. 500 metriä ja leveyttä 10-16 metriä. Syvyydeltään tämä 6-9 metriä syvä uoma erottuu tänä päivänäkin selvästi ympäristöstään. Valitettavasti tämän urhean hankkeen uoma on kahdesta kohdasta täytetty maa-aineksella, jotta maantie ja junarata pystyvät kulkemaan sen poikki. Silti näkymä on vieläkin osoitus entisten aikojen miesten raskaasta raadannasta.

 

1600-luvun kaivajien kädenjälkeä

Ruotsin kuningas Kaarle IX valtuutti Juusteenin avaamaan vesireitin Saimaalta merelle ja Juusteen valitsi paikaksi tämän kangasmaaston. Tarkoituksena oli, että kanavan suu olisi tullut keskelle nykyistä Murheistenrannan uimarantaa. Tähän liittyykin ensimmäinen ”legenda”, mihin törmää vielä tänäkin päivänä. Yleisesti kerrotaan, että Saimaa olisi purkautunut uoman kautta alavimmille seuduille saaden aikaan vedenpaisumuksen. Syyksi on esitetty sen aikaisen sulkutekniikan kehittymättömyyttä. Tämän harhakäsityksen on kuitenkin Willimiehen ystävä ja Saimaan vesistöhistoriaan perehtynyt Hakulisen Matti osoittanut vääräksi. Aiheesta voit lukea enemmän täältä. Suosittelen muutenkin Matin kirjoittamaa artikkelia, koska siinä selvitellään laajemminkin kanavanrakentajien kohtaamia haasteita.

Kuninkaan määräyksestä alkanut kanavahanke kertoo, kuinka tärkeänä kanavaa pidettiin Ruotsin valtakunnassa. Tervakaupan kasvaminen ja sen suuntautuminen ulkomaille Viipurin kautta pakotti keksimään keinoja tervan ja muiden tavaroiden kuljettamiseksi. Koska kolmasosa tervakaupasta kulki Viipurin kautta, oli sen merkitys Saimaan vesistöalueella merkittävä. Voimavarat ja teknologia, sekä rakentamisen aikataulu, eivät vaan olleet ajankohtana vielä riittävät, jotta tämä massiivinen hanke olisi saatu päätökseen. Sen aika tulisi vasta n. 250 vuotta myöhemmin! 

 

Kanavan kaivajien, virallisesti Pontuksen kaivannon muistomerkki

Kuninkaan määräyksellä kolmen verotalon piti lähettää työmaalle yksi mies töihin Juusteenin johdolla. Mistään en ole löytänyt mainintaa työmiesten määrästä, mutta pakostihan heitä on ollut melkoinen joukko jäljistä päätellen. valitettavasti työmiesten kannalta, heidän työnsä meni tavallaan hukkaan, koska nykyistä kaivantoa olisi pitänyt syventää vielä reilut parikymmentä metriä, jotta Saimaan vedenpinnantaso olisi saavutettu. Näin ollen kanavan maansiirtotöistä saatiin tehdyksi vain muutama prosentti. Valmistuminen olisi vaatinut vielä jokusen lapionpiston ja kivenmurikan siirtämisen ennen kuin Salpausselän moreeniharju olisi läpäisty. 

Kaivaminen aloitettiin elokuussa 1607 ja jatkui seuraavan vuoden alkukesästä. Joissain lähteissä mainitaan, että vielä v.1609 olisi kaivettu, mutta Kanavan kaivajien muistomerkki mainitsee vain vuodet 1607-1608. Yleensä kaivamisen päättymisen syyksi mainitaan amiraali Juusteenin kuolema, mutta aikakauteen liittyy myös Ruotsin ja Venäjän väliset sodat, jotka lakkasivat vasta Stolbovan rauhan 1617 myötä. Todennäköisesti miehiä tarvittiin rauhanomaisen työn tekemisestä sotatoimiin. Tämän jälkeen kanavaa ei Pietari Brahen 1640-luvulla esittämistä suunnitelmista huolimatta toteutettu.

Neljä metrinen graniittipaasi kuvaa työn armottomuutta

Nyt lienee syytä kysyä, että jääkö ns. Pontuksen kaivanto ikiaikaiseksi muistomerkiksi Lappeenrannan Laihian kaupunginosaan? Willimies tietenkin toivoo näin, mutta aika ajoittain esille nousee suunnitelma Saimaan kanavan alkuosan oikaisusta, koska nykyinen on aika kapea uoma laivojen käytettäväksi. uutena reittinä onkin esitetty tätä Juusteenin aikoinaan valitsemaa linjausta. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, vaikken mikään kehityksen jarru halua ollakaan.

Aiemmin mainitsin virheellisistä tiedoista, jotka kaipaavat oikaisua. Vedenpaisumusmyytin kerroimme jo, mutta toinen myytti liittyy kaivannon nimeen. Miksi ihmeessä Juusteenin tekemää kaivantoa kutsutaan Pontuksen kaivannoksi? Täällä idässä rajaseudulla 1500-luvulla toiminut sotapäällikkö Pontus De La Gardie saavutti valtavan maineen ja hänen nimensä liitettiin lukuisiin eri yhteyksiin. Näin on käynyt tämänkin seikan yhteydessä. Ilmeisesti hänen nimensä on tavallinen kansa yhdistänyt tarinoissa tähän suuryritykseen, vaikkei se ole mitenkään mahdollista, koska De La Gardie kuoli jo vuonna 1585. Eiköhän sovita, että Pontuksen muistoksi riittää nykyinen Pontuksen kaupunginosa ja palautetaan Juusteenin ansaitsema kunnia oikealle miehelle?

Muistolaatta

Mielenkiintoista, ettei kunnia jo olekin palautunut Juusteenille, koska kanavanrakentajien muistomerkki kertoo asian oikein. Kaivannon kohdalta löytyvässä Lauritsalan kauppalan ja maanviljelijä Ferdinand Laihian kustantamassa Lappeenrannan killan muistomerkkihankkeessa kerrotaan asia oikein. Valitettavasti muistomerkin pystytysvuotta en tiedä, mutta koska lahjoittajana on mukana Lauritsalan kauppala, niin ennen vuotta 1967 se on pystytetty. Kertokoon viisaammat, niin päivitetään vuosiluvut kohdalleen.