maanantai 30. huhtikuuta 2018

Kouvola / Anjalan liitto

Palataanpa takaisin Anjalan kartanoon eilisen Liikkalan harharetken jälkeen. Siellähän tapahtumat etenivät avoimeksi vastakkainasetteluksi upseerien ja kuninkaan välillä. Liikkalan noottihan allekirjoitettiin 9.8.1788 ja kuninkaan vastausta siihen ei tarvinut kauaa odottaa, koska hän vaati upseereiltaan uskollisuudenvalaa Anjalassa jo 12.8.1788, siis kolme päivää myöhemmin.
Anjalan liiton muistomerkki

Liikkalan nootti oli osoitus upseerien vastustuksesta kuningasta kohtaan hänen aloittamastaan sodasta, jota kukaan ei halunnut. Lisäksi kuningas rikkoi Ryotsin lakia, koska ei kysynyt säätyjen suostumusta sotaan. No, tuskin olisi lupaa saanutkaan... Sota kuitenkin alkoi ja alusta lähtien kaikki meni Haminan hyökkäyksen osalta pieleen. Syntyi Liikkalan nootti, missä oli jo pienenä ajatuksena jopa itsenäinen Suomi.
Muistomerkki on Kymijoen rannalla

Kuningas kuitenkin sai tietoonsa Liikkalan nootin ja vaati upseereitaan allekirjoittamaan paperin, missä he lupaisivat taistella Ruotsin ja kuninkaan puolella viimeiseen hengenvetoon. Anjalan majoitusalueen upseerit vastasivat kuninkaalle kirjeellä, jonka allekirjoitti 113 upseeria. Anjalan liitto oli syntynyt. Kirjeessä todettiin Ruotsin olevan sodan aloittaja ja se olisi tuhonnut taistelutahdon armeijasta. Allekirjoittaneet toki korostivat toimivansa ainoastaan Ruotsin hyväksi ja kertoivat olevansa kuninkaalle uskollisia.

Kustaa III tarjosi Anjalan miehille anteeksiannon, jos he julkisesti tunnustaisivat tehneensä väärin kuningasta kohtaan. Vastausta kuningas ei kuitenkaan koskaan saanut. Tilanne oikeastaan paheni kuninkaan kannalta, koska Anjalan liiton allekirjoittajien määrä kasvoi kasvamistaan 210 mieheen. Tilanne oli siis täydellisessä pattitilanteessa. Kuningas poistui Suomesta, kun Tanska julisti sodan Ruotsille ja säilytti kasvonsa edes jotenkin.
Muistomerkki on tehty luonnonkivestä

Anjalan liiton miehet sen sijaan jatkoivat työtään vankan propagandan keinoin kuninkaan poissaollessa Suomesta. Kuninkaan sotiessa Tanskassa Suomessa oleva armeija siirtyi talvimajoitukseen, mikä laimensi yhteydenpitoa kapinallisten kesken. Lopullinen isku Anjalan miehille tuli marraskuussa 1788, jolloin kuningas lopulta antoi käskyn vangita Anjalan liiton allekirjoittajat. Vangit vietiin Tukholmaan, missä he joutuivat odottamaan Kustaan sodan päättymistä 1790 asti. Sen jälkeen heille annettiin liki 90 kuolemantuomiota, joista tosin vain yksi toteutettiin, loppujen saadessa armahduksen.
Muistomerkki on melkoisen karu

Anjalan liitto toki nujerrettiin kuninkaan toimesta, mutta tyytymättömyys jäi kytemään. Lopulta aatelisten muodostama salaliitto järjesti kuninkaan murhan kesken oopperaesityksen 1792. Tie kohti Suomen ja Ruotsin eroa oli alkanut...

Anjalan liiton muistomerkki paljastettiin Anjalan liiton 200-vuotisjuhlallisuuksien aikana kartanon takana 12.8.1988 Anjalankosken kaupungin toimesta.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Kouvola / Liikkalan nootti

Eilen meni 600.000 lukijan rajapyykki täyteen, mutta enpä asiaa sen kummemmin juhlistellut. Onhan se aina hienoa saavuttaa joku uusi raja, mutta eipä siinä sen kummempaa. Tavoite on saavuttaa jossain vaiheessa miljoonan kävijän raja, mutta kuten säästämisessäkin, niin ensimmäisen miljoonan saanti on kuulemma hankalinta. Jatketaan ponnisteluja sitä kohti, mutta pakkohan se on välittää kiitokseni lukijoille. Hienoa, että jaksatte lueskella....
Liikkalan nootin muistomerkki

Vieressä on iso mylly

Kustaan sotaan(1788-1790) liittyviä muistomerkkejä löytyy Kymenlaakson alueelta vaikka kuinka paljon ja koska tavoitteeni on saada kaikki kuvaamani kohteet Kouvolasta esiteltyä, niin jatketaan Liikkalan kylästä esittelyjä. Tätä kylää tuskin monikaan tuntisi nimeltä, jollei Kustaan sotaa olisi aloitettu.

Sodan alussa ruotsalaiset joukot yrittivät vallata Haminan kaupungin siinä kuitenkaan onnistumatta. Operaatio epäonnistui totaalisesti ja etenkin upseerit kokivat ettei tätä sotaa olisi koskaan edes pitänyt aloittaa sekä he pitivät ainoana syynä sotaan kuningas Kustaa III. Avoin kapina ei ollut kaukana ja joukot vetäytyivätkin Liikkalan kylään. Sotaretki oli pahasti epäonnistunut. 
Muistomerkki

Muistolaatta luonnonkivessä

Tyytymättömyys kasvoi ja lopulta ilmeisesti majuri Johan Anders Jägerhorn laati ns. Liikkalan nootin, minkä seitsemän muuta upseeria allekirjoitti. Nootti oli osoitettu Venäjän keisarinnalle ja siinä kerrottiin Suomen kansan rauhan halusta ja pyydettiin keisarinnalta armollisuuden osoituksena rajansiirtoa Uudenkaupungin rauhan rajalinjalle. Tämä olisi siis onnistuessaan palauttannut Ruotsille/Suomelle esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin ja Savonlinnan. 
Muistolaatta kertoo Liikkalan nootin allekirjoittajien olleen itsenäistymisen kannalla

Oliko tämä ensimmäinen osoitus Suomen itsenäistymishalusta vai yksittäisten upseerien teko? Noottiin vaikutti kaiketi myös Venäjän palvelukseen aiemmin siirtynyt Yrjö Maunu Sprengtporten, joka ajoi Suomen itsenäistymispyrkimyksiä Venäjän avulla. Varmaa ainakin on se, ettei armeija voinut nauttia enää kuninkaan suosiosta, mutta eipä kuningaskaan ollut pidetty. 

Liikkalan kylästä löytyy muistomerkki Liikkalan nootin muistona ja se paljastettiin nootin 200-vuotisjuhlassa 9.8.1988. Pystyttäjinä toimi ilmeisesti Liikkala-Ruotilan kyläyhdistys.

Liikkalan nootin voitte lukea täältä.

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kouvola / Anjalan kartano

Viime aikoina Willimies on esitellyt kohteita Anjalan alueelta ja samalla teemalla jatketaan tänäänkin. Lopultakin saavumme Anjalan alueen viimeisille kohteille ja aloitetaan se tyylikkäästi esittelemällä Anjalan kartano, joka on ollut monenkin historian käänteen keskipisteessä.
Kartanon päärakennus on ryhdissään vielä yli 200 vuoden jälkeen

Anjalan kartano on merkittävä rakennus valtakunnallisestikin. Siksi sen myynti on vaatinut monia käänteitä ja lopulta viime vuoden(2017) aikana se saatiin myydyksi paikalliselle Reginasäätiölle. Tässä ei voi muuta kuin toivoa, että säätiö pitää hyvää huolta kiinteistöstä ja kunnostaa sen parhaimpien aikojensa loistoon. Onhan kartanon historian juuret yli 400 vuoden takaa.
Kartanon parvekkeelta on hyvät näkymät Kymijoelle

Tyylikkäät kaiteet

Anjalan kartano siirtyi Wrede-suvulle vuonna 1608, jolloin tila lahjoitettiin Henrik Wreden leskelle, palkintona hänen edesmenneen miehensä urheudesta sotatanterilla. Ensimmäinen kartano rakenus valmistui 1630, mutta tämän Wrede-suvun pääkartanoksi muodostuneen tilan päärakennus tuhoutui Kustaan sodan aikana 1789 venäläisten tykkitulessa.
Vanha kivinen viljamakasiini

Roope sedän rahasäiliö pienoiskoossa

Uusi päärakennus valmistui Kustaan sodan päätyttyä joskus 1790-luvulla ja se on pystyssä edelleenkin. Lisäksi kartanon pihapiiriin kuuluu lukuisia muitakin rakennuksia. Kartanon kivinavetta, viljamakasiini, väentuvat, lato ja riihi muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden vanhan aatelissuvun elämästä omassa kartanossaan. 
Väentupa

Lisää kuvateksti

Kivi on ollut aikoinaan suosittu materiaali

Lieneekö navetta vuodelta 1842

Anjalan kartano kunnostettiin 1950-luvulla kartanomuseoksi, jolloin tehdyissä entistämistöissä palautettiin kartanon ulko- ja sisäpuoli 1800-luvun asuun. Nykyisin museo ei ole auki, mutta alueella voi vapaasti vierailla.  

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Kouvola / Anjalan taksvärkin muistomerkki

Suomen talonpojat olivat aluksi vapaita viljelijöitä, mutta tilanne alkoi muuttua 1600-luvulla, jolloin kartanot alkoivat vuokrata maataviljelijöille. Syntyi torpparilaitos, missä maanvuokra maksettiin taksvärkkiä tekemällä maanvuokraajalle. Tiloja syntyi ja jo 1700-luvulla tilojen määrä oli kasvanut 70000 tilaan. Anjalassa taksvärkin teko alkoi vuonna 1608, jolloin kuningas Kaarle IX antoi Anjalan läänityksenä liiviläisen ratsumiehen Henrik Wreden suvulle palkkiona kuninkaan hengen pelastamisesta.
Anjalan kartanon puistosta löytyy taksvärkin muistomerkki

Sodat ja raskaat vuokrat veivät pikkuhiljaa torpparien oikeudet läänitysten haltijoille ja torpparien rasitus kasvoi. Aiheuttipa vaatimukset rettelöitäkin ja kovia sanktioita. Ajat muuttuivat, mutta Anjalan kartano vaihtoi omistajaa useasti. Olipa Anjala Suomen valtionkin omistuksessa, kunnes se lahjoitettiin venäläisruhtinas Menschikoville vuonna1842. Tila säilyi heidän hallussaan aina vuoteen 1907, jolloin suku suostui myymään kartanon takaisin Suomen valtiolle. Tätä oli edeltänyt kartanon alustalaisten vaatimukset maiden jakamisesta yksityisille.
Torppari lapiohommissa


Anjalan torpparit saivat vapautuksen torpparijärjestelmästä vuonna 1908, jolloin tuli kuluneeksi tasan 300 vuotta sen alkamisesta. Uudet tilat siirtyivät tosin uusille omistajille vasta 1.3.1909. Muualla Suomessahan torpparit vapautettiin vasta 1918 raa`an sisällissodan jälkeen. Anjalassa oltiin siis muuta maata edellä asiassa.
Sulo Mäkelän veistos vuodelta 1961

Kaiverrus sanoo:"Anjalan taksvärkkärien muistoksi pystytti tämän muistomerkin Anjalan jakokunta 1961"

Asia onkin ollut paikallisille todella tärkeä ja Anjalan kartanossa juhlittiin vuonna 1933 torpparivapautuksen 25-vuotisjuhlia ja vieressä sijaitsessa maamieskoululle 50-vuotisjuhlaa. Lopulta kesällä 1961 Anjalan - Elimäen maatalousnäyttelyn yhteydessä paljastettiin 9.7.1961 Sulo Mäkelän tekemä torppariveistos. Kulkutien laidassa se kertoo tästä surulliseksi muuttuneesta ajanjaksosta Anjalan kartanolla. 

Lisää tietoa löydät aiheesta täältä.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Kouvola / Wreden hautakappeli

Kouvolaan nykyisin kuuluva Anjala on selkeästi ollut aatelissuku Wreden hallinnassa ja heidän vaikutuksensa näkyy monissa paikoissa ja asioissa alueella. Yksi tällainen paikka Anjalan kirkon luoteispuolelta Kirkkovuorelta löytyvä vanha hautausmaa, joka siirtyi 1800-luvun loppupuolella lähes kokonaisuudessaan Wreden suvun käyttöön. 
Wreden hautakappeli

Anjalan vanha hautausmaa



Kaikki eivät ole Wreden sukua

Lukuisissa hautakivissä toistuu Wreden nimi ja sijaitseehan alueella myös punatiilinen hautakappeli, mikä rakennettiin paikalle jo vuonna 1860 Chiewitzin toimesta. Lisäksi hautausmaalta löytyy vankien asioiden hoitamiseen ja heidän auttamiseensa elämänsä aikana keskittyneen Mathilda Wreden hautamuistomerkkinä oleva obeliski, mikä on Kakolan vankien tekemä ja pystyttämä vuonna 1934. Ilmeisesti Mathilda nautti suurta arvostusta vankien parissa. Hänen elämästään voit lukea lisää täältä
Mathilda Wreden obeliski



keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kouvola / Sankarivainajien muistokivi*

Kyllä osaa olla kaksijakoiset tunnelmat. Assistentti Pylkkänen täytti eilen kunnioitettavat 50-vuotta ja hänen syntymäpäiviään juhlistimme viime lauantaina mukavalla illalla. Kiitokset Jari näistä vuosista ja eiköhän me vielä tehdä kaikenlaista yhdessä jatkossakin? Valitettavasti mukava juhlatunnelma pääsi pahasti läsähtämään kuullessani surullisia uutisia sunnuntaiehtoona.
Inkeroisten kirkon edustalla oleva sankarivainajien muistokivi

Surullisia uutisia oli sotavuosina myös Inkeroisten, kuten koko muunkin Suomen alueella. Tietoja kaatuneista sotilaista kiiri kotiseuduille jatkuvalla syötöllä. Monia sankarihautausmaita piti perustaa ja pystyttää niille komeita muistomerkkejä sotien tauottua.
Kivessä lienee samat nimet kuin kirkon seinässä olevassa Pro Patria taulussa

Inkeroisissa kirkon edessä sen sijaan on muistokivi niille, jotka antoivat kaikkensa viime sodissa. Muistokiven paljastusvuodesta ja mistään muustakaan en tiedä yhtään mitään. Juuri tällä hetkellä sillä ei kyllä olekaan mitään väliä. Ehkä tiedot selviävät myöhemmin tai sitten eivät....

Päivitys 6.5.2019
Muistomerkin hankkivat Inkeroisten seurakunta ja Anjalan Sotaveteraanir ry. Se paljastettiin 27.9.1999

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Kouvola / Inkeroisten kirkko

Aina joskus näillä reissuilla on kivaa, kun saa kokea yllätyksiä. Yleensä ne ovat ikäviä ylläreitä, mutta tällä kertaa oli mukava, kun sai yllättyä positiivisesti. Suuria odotuksia minulla ei tätä kohdetta kohtaan etukäteen ollut, mutta pakko sanoa, että kyseessä on yksi kulmakunnan komeimmista kirkoista. Kyseinen kirkko on Inkeroisten kirkko ja laitetaanpa lyhyet faktat valokuvien kera näkyville…
Jugendtyylinen komea kirkko


Tyylikkään linjakas

Inkeroisten kirkko muistuttaa mielestäni Imatran valtiohotellia tyyliltään ja eihän se olekaan ihme, koska molemmat on rakennettu samalla aikakaudella ja molemmat edustavat Jugendia tyylisuuntana. Inkeroisten kirkko onkin hyvä osoitus Jugendista ja kerrotaan vielä että sitä rakennettiin vuosina 1909 - 1910.

Inkeroinen taajamana muodostui kartonkitehtaan ympärille ja siksi onkin luonnollista, että se on tehtaan omistajien työväestölle ja ympäristön asukkaille rakennuttama kirkko. Kirkon sijainti on Tehtaanmäellä ja sen ympäristössä on työväestön asujaimistoja. Kirkon seinässä on viime sodista muistutuksena Pro Patria taulut.
Kirkon seinässä on Pro Patria taulu

Tämän 350 paikkaisen kirkon suunnitteli arkkitehti Birger Federley 

maanantai 23. huhtikuuta 2018

Kouvola / Suomen hallitusmuodon muistomerkki

Sata vuotta takaperin Suomessa tehtiin isoja asioita ja ainakin tämä muistomerkki kaipaisi enemmänkin huomiota, mitä se on saanut osakseen. Paikalliset ehkä tuntevat paikan ja siihen liittyvän historian, mutta meille muille tämä varmaankin on melkoisen tuntematon osa maamme historian merkittävistä tapahtumista? 
Wredebyn kartanon mailta löytyy tällainen....

Suomen senaatti perusti maaliskuussa 1917 komitean miettimään ja laatimaan Suomelle valtiosääntöä, jotka kehittyisivät maamme perustuslakisäännöiksi. Komitean johtoon valittiin professori K.J.Ståhlberg ja hänelle kymmenen alaista, joille tämä tärkeä tehtävä uskottiin. Tuona ajankohtanahan Suomi oli vielä osa Venäjää vaikkakin keisari oli luopunut kruunustaan.
Suomen hallitusmuodon muistomerkki

Komitea kokoontui yleensä Helsingissä, mutta helteisenä kesänä ydinryhmän muodostaneet Ståhlberg, lakimies Rabbe Axel Wrede ja lakimies Anton Kotonen poistuivat Helsingistä Wredebyn kartanoon hiomaan Suomen hallitusmuotoa. Täällä lakiehdotus valmistuikin ja se oli tarkoitus esittää Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Näin ei koskaan käynyt vaan lakiehdotusta jouduttiin muokkaamaan itsenäistymisen takia melkoisella kiireellä, joka tehtiin osin virkamiestyönä.
Tässä talossako allekirjoitus tapahtui?

Muistomerkin laatta

Itsenäistymisen jälkeen lakiehdotuksesta äänestettiin usein ja se kaatui jopa lukuisia kertoja eduskunnassa. Lopulta lakialoite tuli uudelleen kesällä 1919 eduskuntaan ja valtionhoitaja Mannerheim allekirjoitti lain 17.7.1919. Näin jälkikäteen on paljastunut, että Suomen hallitusmuoto on kestänyt ajan hammasta hyvin eikä siihen ole ollut tarvetta isommin puuttua. Ilmeisesti hyvää osattiin aikoinaan tehdä kerralla....

Muistomerkki Wredebyn kartanon maille päätettiin pystyttää Kymenlaakson Marttapiiriliiton ehdotuksesta. Kymenlaakson Maakuntaliitto toteutti hankkeen Suomen itsenäisyyden 60-juhlavuonna. Syyskuun alussa 1977 luonnonkiveen kiinnitettävä muistolaatta oli valmis paljastettavaksi ja se tehtiinkin näyttävästi. Paikalla oli kaikkien näiden valtiomiesten sukujen edustajat läsnä. Lisäksi paikalla oli Maakuntaliiton, Anjalankosken kaupungin ja marttojen edustajia.
Muistomerkki

Puheen tilaisuudessa piti Kymenlaakson Maakuntaliiton puheenjohtaja, Valkealan kunnanjohtaja Ilpo Mäkinen. Valtiovallan terveiset toi Kai Korte ja muutama muukin puhuja kertoi muistomerkin taustoista. Tilaisuutta kunniooitti myös Ahvion torvisoittokunta ja kuoro. 

Laajemman raportin muistomerkistä ja sen taustoista voit lukea täältä.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Kouvola / Paperintekijät

Willimies oli aikoinaan töissä Kaukaan sahalla ja vaneritehtaalla. Silloin jo kateellisena katselin Kaukaan paperitehtaan sällien ajavan hienommalla autolla kuin itse ajelin. Väittivät palkkojen olevan reilusti isommat kuin omani, joten tietysti olin kateellinen. No sahalta sain lamavuosina potkut ja vaneritehdaskin on räjäytetty maan tasalle sekä itse olen siirtynyt muihin hommiin. Paperityölälisiä taitaa vielä muutamassa harvassa tehtaassa olla, mutta auringonlaskun ala se on nykyisin paperintekokin. Enää ei kannata olla kateellinen...
Paperintekijät Inkeroisen torilla

No tämä oli tilanne Lappeenrannassa, mutta Inkeroisten torilla nykyisessä Kouvolassa sijaitsee veistos keskellä toria, missä on vielä kolme paperimiestä nähtävänä. Kyseessä on kuvanveistäjä Erkki Kannoston veistos Paperintekijät.
Aurinko taas paistoi väärästä suunnasta

Hanke sai alkunsa paperiliiton paikallisen ammattiosaston ideasta kunnioittaa pitkää Inkeroisen tehtaan historiaa. Idea jalostui nopeasti patsastyöryhmäksi vuonna 1986 ja päätettiin tilata Kannostolta veistos, joka kuvaisi yhtä paperinteon vaihetta ja siinä pitää olla mukana myös paperintekijöitä. Rahaa hankkeeseen tuli järjestöiltä ja yhteisöiltä, jotka kokivat asian tärkeäksi. Rahaa saatiin myös lahjoituksina sekä keräyksellä, jopa enemmän kuin oli tarpeen.
Paperintekijät

Patsas, jonka jalustassa lukee: "Menneiden, nykyisten ja tulevien paperintekijöiden työlle" paljastettiin 27.5.1989 

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Kouvola / Valmet Vihuri VH-4 lento-onnettomuus

Tämän päivän kohteemme on yksi hankalimmista kohteistamme. Siihe non tosin syynä, ettemme uskoneet netistä löytyneitä reittiohjeita, vaan päätimme mennä autolla vaikka ohjeissa luki, että ehdottomasti mentävä jalkaisin. Olisi kannattanut uskoa, koska oli enemmän kuin lähellä ettei autoni ole vieläkin muistomerkille menevällä tiellä, jos sitä edes ilkeää tieksi nimittää. Onneksi tien ylläpitäjä oli survonut tienpohjaan kaikki mahdoilliset apulantasäkit ja muut muovit. Nipin napin pääsimme takaisin... Autolla emme päässeet muistomerkille vievälle kyltille asti, mutta löytyihän se aikamme samottuamme ja ojien yli hyppiessä.
Vihurin putoamispaikka

Paikalta löytyikin pahamaineisen suomalaisen lentokoneen Valmet Vihurin putoamispaikalle pystytetty muistomerkki. Kyseisen mallisia lentokoneita valmistettiin kaikkiaan 51 kappaletta ja niistä putosi yhteensä 11 kappaletta. Tämä juuri huollosta palannut lentokone oli järjestyksessä yhdeksäs pudonnut lentokone. Niinpä se lopulta poistettiinkin käytöstä vuonna 1959 ja jäljelle jääneet myytiin romuksi.
Muistomerkki on luonnonkivi ja siihen kiinnitetty laatta

Se ei kuitenkaan auttanut Utin Hävittäjälentolaivue 33:n ohjaajaopettaja ylivääpeli Veikko Kolehmaista ja ohjaajaoppilas kokelas Risto Kuuskoskea, jotka menettivät henkensä 14.12.1957 Vihurin maahansyöksyssä silloisen Elimäen pitäjän Villikkalaan.
Muistolaatta

Kymenlaakson ilmakilta päätti, ettei tämä onnettomuus saa jäädä unohduksiin ja päätti talvella 2015 pystyttää muistomerkin onnettomuuspaikalle. Lopulta muistomerkki paljastettiin 7.9.2015 Kymen ilmakillan ja Myllylän kartanon toimesta. Lieneekö Myllylän kartano maanomistaja, koska osoite minne auto kannattaa jättää, on Myllylä 70?

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Kouvola / Liikkalan aseman muistomerkki

Tällä kertaa muistomerkki, joka tuntuu olevan aivan väärässä paikassa. Rautatietä ei näy, eikä mitään muutakaan sen suuntaista. Trailerin päällä oleva laivakaan ei lisännyt luottamusta siihen että olisimme oikeassa paikassa, mutta olimmehan me...Liikkalan entisellä rautatieasemalla.
Entistä Liikkalan asemanseutua

Aikoinaan tällä paikalla sijaitsi Liikkalan asema, joka oli yksi Inkeroinen - Hamina rautatieosuuden asemista. Liikenne tällä vuosina 1899 - 1984 on loppunut ja Liikkalan asemarakennuskin on purettu. Aika ja luonto tekevät omat taikatemppunsa ja hups, rautatiestä kiskoineen sekä asemineen ei ole mitään jäljellä. No onhan toki...
Liikkalan aseman muistomerkki

Muistolaatta

Vuonna 1999, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta liikennöinnin alkamisesta, päätti paikallinen kylätoimikunta järjestää yhdessä VR:n kanssa isot juhlat tapahtuman kunniaksi. Tokihan tätä tapahtumaa piti kunnioittaa muistomerkillä, mihin käytettiin vanhoja asemarakennuksen kivijalan kiviä. Kiviin kiinnitettiin kultaseppä Jukka Nikkasen suunnittelema ja valmistama muistolaatta.

torstai 19. huhtikuuta 2018

Kouvola / Anjalan punaisten muistomerkki**

Todellinen syy, miksi menimme Anjalan hautausmaalle oli sieltä löytyvä punaisten muistomerkki. Siitäkään ei tunnu Internetistä löytyvän muualta tietoa kuin Sekalaista propagandaa blogista, joten siteerataan TP:n asiasta kaivamia tietoja. On melkoisen outoa, ettei muistomerkistä löydy lisää tietoa, mutta toisaalta eipä se ole päässyt myöskaan viralliselle Punaisten muistomerkit sivustollekaan.
Anjalan punaisten muistomerkki on yksin perimmäisessä nurkassa

Joka tapauksessa kyseessä on taas yksi punaisten muistomerkki, jonka materiaalina on käytetty punaista graniittia ja siihen on kirjoitettu teksti:" Vakaumuksensa uhreina henkensä menettäneiden muistoksi v.1948. Tuohon aikaan punaisten muistomerkkien paljastukset tulivat mahdolliseksi ja Anjalassakin tämä mahdollisuus on käytetty. Sijaintikin on kuten monella muullakin hautausmaalla eli perimmäisestä nurkasta löytyy.
Anjalan punaisten muistomerkki


Vaikka Kymenlaakso olikin punaista aluetta sata vuotta takaperin, niin Anjalan punaisten kerrotaan olleen melkoisen rauhallisia. Alueen takavarikoinneista ja muista typeryyksistä vastasivat muualta tulleet punakaartilaiset, joten ehkä siksi Anjalan punaisten tappiot ovat todella pienet. Siihen ei näytä vaikuttaneen edes Iinkeroisten asemalla tapahtuneet teloitukset, johon syylliset olivatkin muualta tulleet punaiset. Edellä kerrottujen syiden takia, Anjalan punaisten tappiot jäivät kuuteen teloitettuun ja parikymmentä menehtyi vankileireillä. Itse taisteluissa alle kymmenen anjalalaista. 

Päivitys 18.4.2019
Muistomerkki paljastettiin 18.7.1948.

Päivitys 6.5.2019
Muistomerkin hankinnasta vastasivat Anjalan työväenyhdistys ja Anjalan kunta. Paikalle on haudattu yli 20 vainajaa.