tiistai 13. helmikuuta 2018

Rahja / Jukka Rahjan patsas*

Joskus ihmetyttää suomalaisten osuus Venäjän vallankumousten pyörteissä. Kuinka ihmeessä niin moni suomalainen oli valmis auttamaan Leniniä saavuttaakseen tavoitteen, jonka hän oli asettanut. Kuten aiemmin juttusarjassani Leninin pakoreissuista kerroin, ihmettelen kovasti olisiko vallankumoous ollut edes mahdollinen ilman uskollisia suomalaisia avustajia. Heistä yhtenä tärkeimpänä pitäisin Eino Rahjaa, joka toimi Leninin henkivartijana koko vuoden 1917. Hän ei kuitenkaan ole tietääkseni saanut patsasta Neuvostoliiton aikana ja ei ole täyttä varmuutta siitäkään, saiko hän korkeimman kunniamerkin vai ei. Sillä ei ole nyt merkitystä, koska tällä kertaa päähenkilönä on Einon velipoika Jukka Rahja.

Jukka Rahjan mukaan on nimetty pieni taajama Pietarin läheisyydessä. Milloin nimeäminen on tapahtunut, siitä minulla ei ole tietoa. Joka tapauksessa patsas ja sen juurella oleva muistomerkki palauttaa mieliin tapahtuman, joka tunnetaan nimellä Kuusisen klubin murhat. Kyseessä on tapahtuma, missä suomalaiset kommunistit selvittelivät välejään 31.8.1920. Tapahtumapaikkana toimi Pietarissa osoitteessa Kamenno-Ostrovski prospekt 26-28 sijainnut huoneisto. Paikalla oli lähes koko Suomen kommunistisen puolueen johtohenkilöt. 
Jukka Rahja

Kesken kokousta paikalle tunkeutui kuusi punaupseerikoulun oppilasta johtajanaan Aku Paasi. Laukaukset alkoivat lentelemään asunnossa ja sen seurauksena kahdeksan suomalaista kommunistia menetti henkensä. Lisäksi kymmenkunta haavoittui. Ensimmäisenä kaikista ammuttiin Jukka Rahja ja ehkä siksi hän on saanut oman patsaan ja nimeään kantavan kylän.  
Betonitolpan nokassa Jukka Rahja



Kuusen ja Rahjan vieressä Kuusisen klubin murhien muistomerkki

Kaikki kahdeksan kuollutta haudattiin Pietarin Mars-kentälle 12.9.1920 ja saattajina oli yli 100.000 ihmistä. Liekö vastaavaa ihmismassaa ollut kenenkään muun suomalaisen hautajaisissa? Paikalle asetetussa muistolaatassa mainitaan heidän joutuneen "valkosuomalaisten murhaamiksi", vaikka kyseessä oli suomalaisten kommunistien keskinäinen välienselvittely.
Rahja I.A. 1887-1920 Viintasari Ju. T. 1891-1920 Jokinen V.E. 1879-1920 Kettunen F. 1889-1920 Hyrskymurto G.V. (tai T.V.) 1884(?)-1920 Savolainen ?iza 1897-1920 Linkvist K.N. 1880-1920. Valkosuomalaisten 31.8.1920 surmaamat (Ilkka Pirhosen käännös)

Nyt kuitenkin Jukka Rahja on ikuistettuna Rahjan kylässä ja muistomerkin juurella muistopaasi Kuusisen klubin surmatuille suomalaisille. Milloin lie nämä on pystytetty? Kertokoon joku joka tietää paremmin....  

Päivitys Rahjan kylän historiaan 23.2.2018

Sain nimettömältä lukijalta viestin, mikä sisälsi lisää tetoa Rahjan kylän historiasta. Tämä olikin hieno juttu, koska en itse ymmärrä venättää ollenkaan. Liitän saamani viestin muokkaamattomana tämän alapuolelle. 

Moro !

Kattelin tuos vennään kielisiltä sivuilta hiukka Rahjan kylän tarinaa. Asutus on muodostunut paikalla sijainneen turvebrikettitehtaan ympärille vuodesta 1892 lähtien. Tuskin alueella ennen tehtaan perustamista on kummostakaan asutusta ollut johtuen alueen suoperäisestä maastosta. Tehtaan perusti paroni Pavel Korf. Suomeksi kylän nimi oli Torhvo, venäjäksi Torfjanoe. Tehdäänkö brikettejä siel edelleen ei käynyt selväksi. 


Vuonna 1923 kylä sai uuden nimen – Rahja, suomalaisen vallankumouksellisen Jukka Rahjan mukaan kuten Willimies tuos yllä kertoo. Kylällä oli merkittävä rooli sodan vuosina, kulkihan sen läpi piiritettyyn Leningradiin johtanut Elämän tie. Kylästä vietiin mm. turvebrikettejä piiritettyyn kaupunkiin, joiden avulla pidettiin toiminnassa kaksi lämpövoimalaitosta. Päälähteenä venäjänkielinen Wiki ja yllätys yllätys, Rahjan taajaman taksin kotisivu …

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita