sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Enso / Kaksoiskaupunki suihkulähde

Enso, nykyinen Svetogorsk, on Willimiehelle tuttu kaupunki. Liki kerran viikossa ylitän Suomen ja Venäjän rajan halvan polttoaineen (40,80 ruplaa litralta) takia. Ilman näitä tankkausreissuja olisi Willimiehen reissut hyytyneet henkilökohtaiseen konkurssiin jo aikapäiviä takaperin. Samalla tavalla toimii sadat, kenties tuhannet imatralaiset ja muut lähistöllä asuvat. Vaikka matkailu onkin lyhytaikaista, niin silti se lisää tietämystä ja tuntemusta naapurimaiden tavoista ja ihmisistä. Tämä on mielestäni parasta kulttuurivaihtoa, mitä voi olla.
Keväisin suihkulähde on melko karun näköinen

Kulttuurinvaihtoa tapahtuu myös Svetogorskin ja Imatran kaupunkien välillä. Yhteistyö on tuonut tullessaan kaksoiskaupunki ajattelun, mistä on hyötyä molemmille mielivaltaisen rajan molemmilla puolilla. Lisäksi alueiden välillä on pitkä yhteinen historia ja sitä halutaan vaalia jatkossakin. Hyvä, koska tämä mahdollistaa laajemmankin kulttuurivaihdon kaupunkien ja miksei valtioidenkin välillä.
Kesällä meno on toisenlaista

Yhteistyö kaupunkien välillä alkoi 1970-luvulla Svetogorskin paperitehtaan kunnostuksella, jonka toteutti yhteistyössä suomalais-venäläinen Finstroi-yritys. Se takasi parhaimmillaan yli tuhannelle imatralaiselle työpaikan ja sitä kautta yhteistyö laajeni myös tavallisten ihmisten välille. 
Tolpan huipulla on rauhankyyhky lehvä suussa

Yhteistyö on laajentunut ja tiivistynyt sen jälkeen lähes kaikille yhteistoinnan aloille kulttuurista kouluihin ja kursseista lähialueyhteistyöhön. Toiminta on vilkasta ja ilmeisesti kummallakaan osapuolella ei ole halua sitä lopettaa, joten pitäähän sitä jotain näkyvääkin saada aikaiseksi. Mikäpä parempaa kuin yhteinen muistomerkki, joka kuumina kesäpäivinä tuo iloa svetogorskilaisille lapsille suihkelähteiden muodossa. Kaiken lisäksi paikka keskuspuistossa on hyvä, joten minäkin näen sen joka reissullani Venäjän maalla.
Kesäisin paikka kerää lapsiperheet paikalle

Muistomerkin pystyttämisvuosi on itselleni epäselvä, mutta veikkaan vuotta 1997 vaikkakaan varma en ole. Ehkä joku lukijoistamme voisi valaista meitä tällä tiedolla. Myöskin sen suunnittelija on meille pimennossa....
Puistossa on lasten iloksi myös eläinhahmoja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita