tiistai 2. elokuuta 2016

Siestarjoki / Venäjän ensimmäinen sukellusvene

                                               Beatles "Yellow submarine"

Nyt liikun kyllä vaarallisilla vesillä! Kyseessä on näet jo toinen kohde blogin kohdealueen ulkopuolelta! Ensimmäinenhän koski yhtä paikkaa Joensuusta, mutta nyt liikutaan syvällä Venäjän maalla Sestroretskissä tai suomalaisittain paremmin tunnetulla Siestarjoella. Oikeastaanhan alue tosin kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan vuosina 1812-1864, jolloin keisari Aleksanteri II liitti alueella sijainneen suuren asetehtaan ympäristön tiukemmin Pietarin kuvernementtiin. Tämän alueliitoksen vastalahjaksi keisari lupasi Suomelle Petsamon, mutta asia unohtui, kunnes lopulta Tarton rauhassa Petsamo liitettiin Suomeen vuonna 1920. Nythän meidän hallussamme ei ole enää kumpaakaan aluetta...
Sukellusvene löytyy tämän Siestarjoen ortodoksikirkon pihamaalta

Koska kohde on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja kun kaiken lisäksi kyseessä on blogin 900. julkaisu, niin hittoako tuota pidempään miettimään. Jatkossakin pyöreät sataset julkaisuissa tulevat olemaan kohdealueeni ulkopuolella sijaitsevia mielenkiintoisia kohteita. Niitäkin tässä viime viikolla kertyi taas lisää, kun himmailimme Pietarissa ja aiemmiltakin reissuilta on paljon mielenkiintoista materiaalia jaettavana, joten siirrytäänpä asiaan!
Sukellusvene on katon alla ja vierestä löytyy yllättäen muistomerkki...

Viime viikon keskiviikkona ajelimme Williladyn kera Repinosta kohti Siestarjokea ja päämäärämme oli Siestarjoen keskustassa sijaitsevan kirkon pihamaalta löytyvä Venäjän ensimmäisen sukellusveneen muistomerkki, mikä on replika puuseppä Nikonovin suunnittelemasta sukellusveneestä vai sanoisinko härvelistä. Kaikesta huolimatta kyseessä on osa maailman sotahistoriaa, vaikkakin sen esiaste. Uudemmat alukset ovat vähän suurempia ja pystyvät aiheuttamaan huomattavasti suurempaa tuhoa. Mutta jostakinhan se kehitys saa alkunsa.
Ilmeisesti ainut onnistunut otokseni muistomerkistä, mistä näkyy siihen kiinnitetyn laatan kuvakin....hemmetin aurinko

Tämä puista tynnyriä muistuttava laite on varustettu airoilla, joilla liikkuminen tapahtui. Kuinka sukellusvene saatiin pinnan alle on minulle täysi mysteeri, mutta ylösnousua on ainakin auttanut veneen ulkopuolelle kiinnitetyt lyijypuntit, mitkä pystyi irroittamaan. Lisäksi veneen sisällä oli neljä nukkea kuvaamassa sukellusveneen miehistöä. Valitettavasti niiden kuvaaminen ei onnistunut tappohelteessä aurinkoisena päivänä lasi-ikkunan lävitse. Pahoittelut tästä... Aina ei vaan voi valita ihanteellisinta aikaa piipahtaa jossain kuvauskohteella. Luonnonvoimille en minäkään mahda mitään.
Muistomerkki

Vaan mikä on tämän laitteen historia, se kiinnostanee meitä kaikkia? Kaikki alkoi Suuren pohjan sodan aikana vuonna 1718. Tuolloin puuseppä Jefim Nikonov lähetti kirjeen tsaari Pietari Suurelle. Kirjeessään hän kertoi suunnitelleensa aluksen, joka kulkisi pinnan alla ja pystyisi upottamaan vihollisaluksia. Pietari luki kirjeen, mutta jätti asian unholaan, kunnes Nikovov lähetti uuden kirjeen. Sen seurauksena puuseppä kutsuttiin Pietariin amiraliteettiin esittelemään keksintöään ja Pietari Suuri ihastui ideaan pyytäen häntä rakentamaan aluksesta pienoismallin, joka olisi kuitenkin riittävän iso osoittamaan aluksen potentiaalin.
Venäjän ensimmäinen sukellusvene

Rakentaminen alkoi vuonna 1720 ja seuraavana vuonna aluksen prototyyppi oli valmis otettavaksi testattavaksi. Pietari Suuren tiedetään olleen paikalla tutustumassa alukseen ja ymmärtäneen sen mahdollisuudet, niinpä hän antoikin käskyn rakentaa täysimittainen sukeltava alus.
Veneen ohjauslaitteisto

Nikonov ryhtyi töihin ja lopulta syksyllä 1724 koeajoon olikin valmiina täysimittainen alus, mikä oli aseistettu putkilla, mitkä pystyivät syöksemään tulta kohti vihollisalusta. Tarkkaan ei tiedetä millainen ase oli, mutta ilmeisesti jonkinsorttinen liekinheitin? 
Aluksessa oli torni tähystämistä varten ja ikkunatkin

Muuten innovatiiviselle sukellusveneelle kävi ensi retkellään vähän huonosti. Se kerkesi todistaa pystyvänsä sukeltamaan, mutta sitten helvetti repesi ja alus joutui hallitsemattomaan sukellukseen painuen merenpohjaan. Onneksi Nikonov ja neljä miehistön jäsentä pelastui tästä tilanteesta, vaikka ihmehän se lienee ollut sen ajan laitteilla. Koeajo joka tapauksessa oli tapahtunut, mutta Pietari Suuri otti asian rauhallisesti ymmärtäen kaiketi pioneeritoiminnan haasteet ja pyysi Nikonovin tekemään alukseen tarvittavia muutoksia.
Ortodoksiristikin oli kiinnitetty alukseen, kuten isot lyijymöntit ylösnousemista varten

Nikonovin kannalta harmillista oli kuitenkin se, että Pietari Suuri kuoli helmikuussa 1725 ja suunnitelmalta katosi sen suurin tukija. Amiraliteetti kiirehti aluksen uusia koeajoja, mitkä tehtiin vuosina 1725 ja 1727 molempien päätyessä epäonnistumisiin. Tässä vaiheessa amiraliteetin kärsivällisyys loppui ja he syyttivät Nikonovia valtion rahojen väärinkäytöstä sekä lähettivät Nikonovin Astrakhanin telakalle Volgalle tekemään laivoja, mitkä kestäisivät pinnalla. Venäjän siirtyminen sukellusvenevaltioksi lykkääntyi liki parilla sadalla vuodella tämän takia.
Koska kyseessä on blogin julkaisu nro 900, niin pitäähän se päästä kuvaan. Kiitokset kaikille lukijoille!

Nyt aluksesta on tehty replica, mikä vastaa alkuperäistä härveliä siltä osin kuin se on pystytty selvittämään säilyneiden asiakirjojen pohjalta. Tarkkoja piirustuksia ei löytynyt etsinnöistä huolimatta, mutta todennäköisesti alus on liki alkuperäisen näköinen. 

Aluksen historiasta en osaa tämän kummempaa sanoa, kuten en sitäkään, että miksi se seisoo Siestarjoella. Tekijätkin ovat hukassa ja en tiedä sitäkään, koska alus on tuotu nykyiselle paikalleen. Kaikista puutteellisista tiedoistani huolimatta sukellusvene on näkemisen arvoinen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita