tiistai 10. marraskuuta 2015

Miehikkälä / Linnoituspataljoona 3 muistomerkki

                                             Teräsbetoni "Voittamaton"

Huh, huomasin juuri että olen julkaissut yli 740 kohde-esittelyä ennen tätä ja niistä valtaosa on muistomerkkejä tai muistolaatalla varustettuja paikkoja tai rakennuksia. Lisäksi jokunen sata kohdetta odottelee vielä julkaisuvuoroaan sekä ties kuinka monta on vielä kuvaamattakin. Takuulla jokunen sata kappaletta on vielä odottamassa vuoroaan, että edes saisin ne tietooni! Eihän siinä mitään, mutta jokohan voisin olettaa olevani alueen muistomerkkibongarien kärkisijoilla?

Jotenkin on vaan niin käsittämätöntä, kuinka paljon muistomerkkejä on pystytetty pitkin ja poikin Suomen maata. Toki ymmärrän humanistisen maantieteen perusajatuksen, että paikat luovat ihmisille merkityksiä, mutta että näin paljon? En olisi ikinä uskonut aloittaessani tätä urakkaa Lappeenrannasta ja Etelä-Karjalasta. Vaan, koska näitä tärkeitä paikkoja on blogin kohdealueella olemassa vielä rutkasti, niin siirrytäänpä Miehikkälän Salpamuseon pihamaalle. Täältä löytyi myös yksi muistomerkki, missä kunnioitettiin Linnoituspataljoona 3 sotaretkeä vuosina 1941-1944. Niin, näitä viime sotiin liittyviä muistomerkin arvoisia paikkoja tuntuu riittävän joka pitäjässä.
Linnoituspataljoona 3 muistomerkki SalPamuseon pihamaalla
Yksi tällainen muistomerkki sijaitsee Salpalinja-museon pihamaalla. Muistomerkkinä on yksi Salpalinjan estekivistä, johon on kiinnitetty laatta. Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut LinP 3:n aseveljet. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1991. Mutta mitä olivat linnoituspataljoonat?

Talvisodan aikana huomattiin iso ongelma, kun joukot perääntyivät Mannerheim-linjalle ja ottivat haltuunsa alueen linnoitteet. Niiden hyödyntäminen ei ollut kuitenkaan täydellistä, koska niiden käyttöä ei joukoissa tunnettu. Seuraavaa kertaa varten ei haluttu toistaa samaa virhettä, vaan perustettiin reserviläisiin perustuvia linnoituspataljoonia ja komppanioita. He tulisivat muodostamaan linnoitteiden runkomiehityksen hädän hetkellä ja toimisivat jalkaväkijoukkojen opastajina, jos tilanne niin vaatisi.
Muistolaatta kiven kyljessä

Itärajalle perustettiinkin välirauhan aikana 14 linnoituspataljoonaa ja 16 komppaniaa. Miehikkälässä Salpa-linjaa miehitti Linnoituspataljoona 3, missä oli kolme komppaniaa. Jatkosodan alettua, joukot jäivät muutamaksi viikoksi Salpa-linjalle, kunnes ne siirrettiin varmistusjoukkoihin raja-alueelle. Tämän jälkeen osaston miehet aseineen olivat etujoukkojen takana varmistusjoukoissa, koska raskaan aseistuksensa takia ne eivät olleet nopealiikkeisiä.

Vaikka Salpa-linjalla ei koskaan taisteltukaan, niin siellä Linnoituspataljoona 3 miehet olisivat opastaneet kesällä 1944 jalkaväkeä käyttämään linnoitteita oikein, jotta niistä olisi saatu kaikki hyöty irti. Onneksi sitä ei koskaan tarvinut toteuttaa.

2 kommenttia:

  1. Mitä aseistusta linnoituspataljoonilla oli?

    VastaaPoista
  2. Toimiko Linnoituspataljoona 3 siis rintamalinjojen takana? Sain selville vasta tänään, että sukulaismies siirrettiin Kevyt Osasto 1:stä jo 4.10.1941 Linnoituspataljoona 3:en, josta hänet vapautettiin 31.8.1942 (lähti SS-vapaaehtoiseksi).

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita