keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Lappeenranta / Kaatuneitten evakuointikeskus

                                   Sensuuri "Tänään ja huomenna"


Sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä Lappeenrannassa julkaistiin uusi muistolaatta Myllymäen kaupunginosassa. Tarkoitukseni oli mennä paikalle aamusella klo 8.45, mutta kun oli tuota ruohoa päässyt kertymään potkuriin aimo läjät, katsoin parhaimmaksi kääntää kylkeä ja säilyttää ajokorttini. Se olikin viisas ratkaisu, koska mikäs minua esti menemästä paikalle tänään. Muutaman päivän viive tämän uuden kohteen julkaisuun aiheuttaa tuskin kenellekään suurempaa tuskaa. Ehkä kärsin tuon tuskan puolestanne sunnuntaina maatessani reporankana?

Joka tapauksessa pitkästä aikaa hivenen siis aktivoitumista täällä Willimiehen jäljillä blogissakin, mikä on jäänyt uuden projektini vuoksi taka-alalle. Jos joku ihmettelee, että missä hitossa olen luuraillut niin voit käydä kurkkaamassa uudempia seikkailujani muistomerkkien ihmeellisissä maailmoissa täältä

Vaan lopultakin asiaan. Viime sunnuntaina 17.5.2015 kiinnitettiin uusi messinkinen muistolaatta Heikki Turusen ja Ilkka Huttusen toimesta vanhan kalustovajan seinään osoitteessa Myllykallionkatu 3-7. Miksi hitossa miehet naputtivat seinään messinkisen laatan? Mitä merkittävää tässä paikassa on? No, ainakin Willilady kehui, että on se vaan upea vanha rakennus ja etenkin ne oven koristellut saranat..... ne saivat häneltä kehuja.
Vanha Helkalan kalustovaja
Talvisodan loppuvaiheessa ja sen päätyttyä täällä huollettiin kaatuneita talvisodan sankareita viimeiselle matkalleen kotiseudulle. Paikka kuului kenraali Taavetti Laatikaisen johtaman ensimmäisen armeijakunnan alaisuuteen. Kaatuneitten evakuointikeskuksen toimisto ja majoitus olivat läheisessä Karjalaisen talossa ja myöskin Helkalan talossa. Tämän KEK/I AK alaisuudessa toimivan evakuointikeksuksen johdossa oli sotilaspastori Lauri Palva.

Tällaiset muistolaatat ovat osa viime sotien sankareiden kunnioittamista, mistä täytyy antaa suuri kiitos Lappeenrannan sotaveteraanien aktiivisuudelle sekä sotainvalidien järjestön veljespapille Jorma Taipaleelle, jonka tunnen paremmin kuin hyvin itsekin. Mainittakoon vielä, että muistolaatan paljastustilaisuudessa puheet pitivät LPR sotaveteraanien puheenjohtaja Erkki Pulli ja kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Veteraanien hankkima muistolaatta
Vihjattakoon jo tässä vaiheessa teille lukijoille, että tämänkään blogin päättyminen ei ole ajankohtainen. Uusi kohde on tulossa ainakin heinäkuussa, ellen sitten innostu vielä kaivamaan Etelä-Karjalasta uusiakin kohteita. Sellainenkin vaara on olemassa..... mutta, nyt vähäksi aikaa palaan taas Karjalan kohteiden pariin. Sinäkin voit jatkaa Willimiehen ja Williladyn seikkailuita uudessa blogissamme...tervetuloa!