lauantai 19. lokakuuta 2013

Parikkala / Tyrjän taistelut

                                                              Kenttäharmaa " Uraliin"

Nyt on maailman kirjat sekaisin! Yleensä en kummemmin suunnittele enkä murehdi tulevia, mutta tänään ajatukset ovat liitäneet kaukana Lappeenrannasta ja Suomesta. Jokunen päivä takaperin keskustelin puhelimitse Joensuun kokkaavan Iskän kanssa ja keskustelimme ensi kesän moottoripyöräretkestä, minkä reitiksi on muodostumassa Lappeenranta - Pietari - Pietarhovi - Novgorod - Staraja Ladoga - Laatokan pohjoisranta - Sortavala - Lappeenranta. Tämähän on ollut tiedossa jo pitkän aikaa, mutta nyt viimeinenkin este matkalta on raivattu syrjään. Juniori suostui menemään ensi suven viimeiselle rippileirille, millä hän varmisti isukin läsnäolon elämän juhlahetkenä. Kiitokset Saku!

Vaan tuota ensi suvea en murehdi, vaan seuraavaa kesää eli suvea 2015. Tulipa taas innokkaasti luvattua kaikkea! Willimies Toursin matka suuntautuu kesällä 2015 Uralille eli Venäjäteema jatkuu. Onneksi emme sentään mene prätkillä Jekaterinburgiin, vaan matkustamme herroiksi paikallisia kivennäisvesiä siemaillen venäläisellä lentokoneella. Paikan päällä ostamme/vuokraamme/varastamme moottoripyörät ja ajamme Uralia pitkin ja poikin.

Edessä on takuulla unohtumaton reissu, mutta samalla myös pelottava. Keskellä vuoristoa tuntemattomalla kulkupelillä paikallisilla huippubaanoilla ja alueella asuu kuulemma karhujakin enempi kuin ihmisiä. Voi jumaleisson, kun en osaa pitää suutani kiinni. Tuli siis luvattua, joten nyt on vajaa kaksi vuotta aikaa murehtia tätä reissua. Kliffaa! No, on tämä parempi kuin kakkosvaihtoehto elikkä retki Udmurtiaan. Missä hitossa se edes sijaitsee? 
Leevi ja Leevingsit hakivat tyttöystävää Turkmeniasta, kun omat hakumatkat osunevat enempi Uralvuoriston alueelle

Jos on Willimiehelle luvassa taistelua tulevina kesinä, niin vielä tiukempi taistelu käytiin Tyrjän kylän hallinnasta jatkosodan alussa. Kyseiset taistelut, joita käytiin kuukauden päivät, olivat sodan verisimpiä. Jalkaväkirykmentti 7, joka tunnetaan Tyrjän rykmenttinä, sai tehtäväkseen vallata Tyrjän kylän, mikä oli välirauhanteossa jäänyt pääosin Venäjän alueelle.
Tyrjän taistelun muistomerkki Parikkalassa

Hyökkäys tähän maanteiden risteyspaikkaan alkoi 30.6.1941 ja päättyi 4.8.1941. Näiden päivien aikana suomalaiset hyökkäsivät ja yrittivät valloittaa alueen venäläiseltä JR461 joukko-osastolta, mutta tykistön tuesta ja pätevistä johtajista huolimatta tehtävä oli äärimmäisen vaikea. Suomalaiset menettivät kaatuneina 326 miestä ja lisäksi yli 1500 haavoittui. Venäläisten kuolonuhrien määrää ei kukaan vaivautunut laskemaan.
2.Divisioonan miesten hankkima muistomerkki

Lopulta tehtävä saatiin päätökseen rykmentin komentajien eversti Kempin ja eversti Adolf Ehrnroothin johdolla, mutta kalliilla hinnalla. Jalkaväkirykmentti 7 on ansainnut nimensä Tyrjän rykmentti. Joukko-osasto on toki myös ansainnut oman taiteilijaprofessori Taisto Ahtolan suunnitteleman muistomerkinkin, mikä on aivan Pariikkalan kirkon lähellä. Se paljastettiin Tyrjän taisteluiden päättymisen 50-vuotispäivän kunniaksi 4.8.1991.

Paikalla on myös kunnollinen opastaulu, mikä kertoo Tyrjän taisteluista

1 kommentti:

  1. Pietarhovi, Staraja Ladoga ja Novgorod ovat todella hienoja matkakohteita. Kannattaa lukea Karamazovin veljekset ennen Staraja Ladogan vierailua.

    Novgorodissa oli ainakin vielä muutama vuosi sitten Kremlin muurissa hyvä ravintola, josta herkullista borssia.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita