maanantai 10. joulukuuta 2012

Lappeenranta / Pallon kivi

Eräs Pallon vanhimmista rakennuksista
Pallon kiven muistolaatta
Tämä viikko alkoi hienosti. Neljän päivän lomalla työkaverit kerkeävät käydä ulkomailla, mutta minä olen naimisissa tämän Lappeenrannan kanssa. Pitäisiköhän itsekin käydä tutustumassa etelän lomakohteisiin, vai odottaisiko ensi kesään. Silloinhan on edessä Bikermatka Itä-Karjalan korpiin Joensuun bloggaajan kanssa. Siitä tulikin mieleeni, että se moottoripyörä on vieläkin hommaamatta!
Ai niin, kehuin viikon alkaneen hienosti. Pitänee siis kertoa että miksi? Te kun pääsette kohta tutustumaan Pallon kiveen, niin minä voin ihailla omassa kodissani arvokasta maailmanhistorian dokumenttia. Sain nimittäin tänään lahjaksi palan Berliinin muuria aitoustodistuksella varustettuna. Kiitoksia Ira. Pitänee tuoda sinulle vastalahjaksi kattopäre jostain Itä-Karjalaisesta hirsikirkosta. Olemmeko sujut?
Pallon kivi Pusupuiston nurkkauksessa
Jaaritukset sikseen ja asiaan. Esittelyvuorossa Pallon kaupunginosa, jonka nimen alkuperästä on vuosien saatossa keskusteltu melko laajastikin. Mutta mistä Pallo alkaa ja mihin se päättyy? Alkukohta on helppo selvittää vuonna 1968 paljastetusta muistokivestä. Tämä Pallon poikien pystyttämään muistokiveen on liitetty metallilaatta, missä on seuraava teksti:
”Tästä alkaa Pallo
vanha kaupunginosa
ja ikinuorien Pallon poikien temmellyspaikka
Laatan kiinnittivät kotikaupunginosalleen kiitolliset
Pallon pojat”
1968

No niin, nythän se asia selvisi, että satamaradan alapuolella Pusupuiston kulmauksesta alkaa Pallon kaupunginosa. Väittävät sitä myös vanhaksi ja sitä se onkin. Alueella on totta kai ollut asutusta ennen 1770-lukua, mutta silloin alueen väestö kasvoi nopeasti ja kaupunginosa syntyi. Syynä oli aiemman kaupungin eli linnoituksen jääminen yhä selkeämmin sotilaiden alueeksi ja siviiliväestö joutui muuttamaan sieltä pois. Monet muuttivat nykyisen satamalahden rantamille, mutta monet siirtyivät nykyisen Pallon alueelle.

Vanhasta Pallon alueesta ei ole enää paljon muuta jäljellä kuin lyhyt kadunpätkä vanhoine taloineen ja nykyisen Outotecin alueelta löytyvä rakennus, joka edustaa Cederfhvarffin rakennuttamana Empire-tyylisuuntaa. Kaikki muu vanha on jäänyt nykyisen asutuksen ja alueella perinteisesti sijainneiden käsityöläis- ja teollisuustonttien alle. Myös linnoitusten varustuksiin kuulunut vanha redutti, joka suojasi lännen ja pohjoisen suunnalta kaupunkia, on kokonaisuudessaan hävinnyt. Tämä on harmi, mutta joskus vaan vanha menettää merkityksensä ja muuttuu taakaksi. Hävittäminen tosin tapahtui jo 1800-luvulla, joten nykyisiä päättäjiämme ei voi tästä syyttää.

Mainitsin jo aiemmin tuosta kaupunginosan nimestä. Nimen alkuperälle on esitetty kahta vaihtoehtoa, mutta nyt lappeenrantalainen sukututkija ja historian harrastaja Jorma Tyrmi on esittänyt vielä kolmannenkin vaihtoehdon. Käydäänpä läpi kaikki kolme vaihtoehtoa, joista itse saatte valita mieleisimmän vaihtoehdon.

Vaihtoehto 1: Kaupunginosan nimi tulee Pallonlahden muodosta, joka olisi ollut pyöreä. Tällaista vaihtoehtoa esittää erikoistutkija Anu Talka. Jotenkin ei vaan kuulosta todennäköiseltä, mutta mahdollistahan se on, vaikkakin alkuperäinen rantaviiva on monin paikoin kadonnut.
Vaihtoehto 2: Vanhoissa kartoissa alueen nimi on Paldo. Nimi oli vielä 1930-luvullakin käytössä, joten on mahdollista että nimi tulisi venäjänkielen sanoista potjom poldju, mikä vapaasti suomeksi käännettynä tarkoittaa menkäämme jäitse. Tämä vaihtoehto kertoisi linnoituksen ja Pallon kaupunginosan välisistä yhteyksistä jäätä pitkin. Pallon alueella onkin aikoinaan sijainnut kapakka ja ilotalo, jossa venäläiset sotilaat ovat takuulla vierailleet. Willimiehen mielestä mukava tarina ja oikeastaan jopa todennäköinen!
Vaihtoehto 3: Tämä vaihtoehto on mielestäni ihan yhtä tylsä kuin vaihtoehto ykkönen. Historian harrastaja Tyrmi on tutkinut vanhoja asiakirjoja ja löytänyt sieltä viitteitä vanhoista sukunimistä, joista paljastuu alueella 1600-luvulla sijainnut maatalo, joiden isäntinä toimivat Morten ja Thomas Pallo. Useinhan nimeksi vakiintuu alueen väestön nimet. Niin on käynyt ilmeisesti tässäkin, mutta itse voitte valita mielestänne parhaan vaihtoehdon.
Itse pysyn edelleen vaihtoehto kakkosen kannalla…

1 kommentti:

  1. Vaihtoehto 3 on lienee oikein. Ilman mitään asiakirjoja pohdin juuri äskettäin vaihtoehtoja 1 ja 2. Ykkönen ei vastaa lahden muotoa, koska se ei ole pallon saati edes ympyrän muotoinen. Kakkonen on tyypillinen jälkeen päin keksitty kansanetymologia. Kolmas on uskottavin. Myös Tyysterniemessä on ollut 1600-luvulla maatalo, jonka omisti Dyster.
    - Timo Kallaluoto, aluearkkitehti / nimistöasiat, Vantaan kaupunki

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita