keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Kotka / JR45 muistomerkki

Pitkästä aikaa julkaisuun tulee sotamuistomerkki! Yhdessä vaiheessa kaiketi blogini kohteista joka toinen oli sotiin liittyvä muistomerkki, joten se alkoi ajoittain tuskastuttamaan minua. No nyt vuorossa on jälleen sellainen... Katselin myös kuvaamieni kohteiden listaa ja totesin, että onhan näitä tulossa vielä melkoinen määrä lisääkin!

Itse tosin odottelen kuunvaihdetta, jolloin aion aloittaa tosimielellä kohteiden kuvaamisen Karjalan kannakselta. Niitä tuntuu aina vaan löytyvän lisää, joten sinne on kaiketi vielä monta reissua tiedossa. Ainakin Terijoen, Metsäpirtin ja Viipurin Oblastin alueilta löytyy vielä melkoinen määrä kuvattavaa. Lisäksi edessä on kesäkuun puolivälin kieppeillä kuvausreissu Suojärvelle ja Tuulokseen assistentti Pirhosen Lada Nivalla. Luvassa lienee ns. kostea reissu, koska minun paikkani on apumiehen paikalla ja minähän tunnetusti pelkään muiden kyydissä. No, hyvinhän se menee...
KOlmen kannaksen koukkaajien kolme kiveä

Jossain vaiheessa pitäisi vielä keretä ajamaan Laatokan länsirantaa pitkin Sortavalaan saakka, jotta saisin tuonkin alueen kohteet kuvattua. Tekemistä siis riittää, joten siihen nähden oli itseltäni fiksu ratkaisu luopua matkaoppaan tehtävästä, mitä minulle tarjottiin Terijoen alueelle. Aika ei vaan riitä ihan joka asiaan vaikka intoa olisikin. Tällä kertaa oli pakko hylätä rahakas keikka ja suorittaa näitä ikiomia ilmaismatkoja....

Vaan vielä ei olla kesäkuussa, eikä työtaakka ole liiemmin helpottanut lähestyvien poikani yo-juhlien takia, joten painetaan nyt näitä Kotkan kohteita julkaisuun vaikka hampaat irvessä. Loppuupahan tämä bloggaaminen sitten jossain kohtaa. Sen jälkeen pitääkin sitten keksiä jotain uutta ajanviihdykettä itselleni. Vaikka tämä on ajoittain maailman rankin duuni, niin on tässä paljon hyvääkin. Olen nähnyt hienoja paikkoja, jotka muuten olisivat jääneet näkemättä ja pitäähän tämä oman päänupin kokoajan kierroksilla, ettei tuo dementia pääse iskemään....
JR45

Kotkan Isopuiston nurkkauksesta löytyy JR45 miehille pyhitetty muistomerkki, jonka kaupunginarkkitehti Lauri Heinänen suunnitteli ja joka paljastettiin nykyisellä paikallaan vuonna 1971. Kyseessähän on jatkosodan 8.divisioonaan kuuluneen JR45 eli kolmen kannaksen koukkaajien muistomerkki. Heidän sotaretkensä alkoi Haminan ja vanhan rajan välistä, mistä hyökkäyssuunta oli aluksi Karjalan kannakselle. Sieltä porukka siirrettiin pohjoiseen Maaselän kannakselle. Viimeisenä sijoituspaikkana heillä oli Aunuksen kannas, joten saatiin kolme kannasta kasaan.
Rykmentin tunnus

JR45 1941 - 1945

Sodan loppupuolella he osallistuivat vielä Nietjärven taisteluihin, missä pysäytettiin kiivaiden taisteluiden jälkeen vihollisen eteneminen Karjalan kannaksen joukkojen selustaan. Nämä miehet ovat todellakin muistomerkkinsä ansainneet. 

Tarkemman kuvauksen voit lukaista täältä.

tiistai 22. toukokuuta 2018

Kotka / A.S.Popovin muistolaatta

Eilen esittelin fyysikko A.S.Popovin rintakuvan Kotkan Isopuistossa. Tänään pysytään samassa puistossa, koska eilisen kohteen läheisyydestä löytyy Popoville isoon kallioon kiinnitetty muistolaatta. Muistolaatan kiinnittämisestä ovat vastanneet Viestikilta ja Viestiupseeriyhdistys. Koska kyseinen huomionosoitus Popoville on järjestetty, niin siihen en osaa sanoa mitään.
Popovin muistolaatta Kotkan Isopuistossa

Valitettavasti kolmas Popovin kunniaksi tehty muistolaatta sijaitsee Kuutsalon eteläosassa sijaitsevalla Autionkylänvuorella. Tästä muistolaatasta ottaisin mielelläni valokuvia vastaan, jotta voisin julkaista tämänkin kohteen. Siihen tosin tarvitsen teidän apuanne, arvoisat lukijat.
Muistolaatta

maanantai 21. toukokuuta 2018

Kotka / A.S.Popovin rintakuva

Kotkan Isopuiston nurkkauksesta löytyy venäläiselle fyysikolle ja keksijälle A.S.Popoville pystytetty rintakuva. Kotkan kaupunkikuvaa se on komistanut vuodesta 1970. Harmaagraniittisen rintakuvan paikan on taiteilija Dimitri Borisvits Rjabitshev itse valinnut ja hyvän paikan, tosin hivenen syrjäisen, onkin valinnut.
Alexander Popovin rintakuva Isopuiston kulmauksessa

Itselleni Popov oli täysin tuntematon suuruus, joten pakkohan se oli vähän Googlata hänen tekemisistään. Hän osoitti jo vuonna 1889, että viestien lähettäminen langattomasti oli mahdollista, joten siksi häntä pidetään osaltaan myös radion keksijänä. Vuonna 1996 hänellä oli käytössään toimivat radiolaitteet ja Venäjän armeijan tuki ja rahoitus. Keksintöä pidettiin tietenkin salaisena. Miten kyseinen kaveri kuitenkaan liittyy Kotkaan?

Popov rakensi Venäjän armeijaa varten sähkötysasemat Kotkaan ja Suursaareen. Se valmistui vuonna 1900 ja yksi syy paikan sijaintiin oli edellisvuoden lopulla karille ajanut venäläinen sota-alus. Amiraliteetti antoi Popoville määräyksen perustaa asemat Kotkaan ja testata laitteita. Tarvetta tulikin nopeasti ja asiaan liittyvästä tapahtumasta voit lukea täältä
Tuimailmeinen A.S.Popov

Ilmeisesti operaation jälkeen Popovista tuli paikallinen legenda ja hänen muistoaan vaalitaan yhä edelleen Kotkassa ja Venäjälläkin. Siitä kertovat kolme hänelle pystytettyä muistelupaikkaa Kotkassa, joista yhteen en valitettavasti ole päässyt käymään.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kotka / Pyhän Nikolaoksen kirkko

Eilen oli hyvä päivä! Kaikki työt jäivät tekemättä ja illan kruunasi illanistujaiset grillin ääressä. Ainut ponnistusta vaatinut juttu oli piipahtaminen Svetogorskissa upouusi viisumi passissa. Matkaan tarttui maalia ja puuöljyä, joten tänään sitä pitäisi sitten levitellä noita tököttejä jossain vaiheessa aitaan ja portaisiin, kunhan vaan myös kerkeän jossain vaiheessa käydä keskussairaalassa Willimuoria kurkkaamassa. Maalaaminen ei juuri nyt tunnu tärkeimmältä jutulta. Mutta, asiaan....

Jatketaan samalta eiliseltä paikalta eli Kotkan Isopuistosta. Täällä mäen päällä sijaitsee Kotkan pyhälle Nikolaus ihmeidentekijälle pyhitetty kirkko, joka on ainoana rakennuksena jäljellä Ruotsinsalmen linnoituskokonaisuudesta. Onneksi kirkko säästyi brittien laivaston kanuunoilta Maria Purpurin toiminnan ansiosta. Marian oma muistomerkkihän löytyy kirkon edustalta. 
Pyhän Nikolaoksen kirkko

Tämä kivikirkko on yksi venäläisen uusklassismin ehkä paras esimerkki ja tässä keskellä puistoaluetta sijaitsevassa ristin muotoisessa kirkossa on myöskin komea keskikupoli. Lisäksi kirkon pääsisäänkäynnin edustalla on kiviset pylväät. Kirkon suunnitellut amiraliteetin arkkitehti Jakov Perrin onkin onnistunut työssään. Hän kuitenkin kuoli kesken kirkon rakentamisen ja hänen työnsä jatkoi päätökseen arkkitehti Miller.
Uusklassiseen tyyliin kuuluvat pylväät 

Kirkko valmistui vuonna 1801 ja ainakin ulkopinnat kaipaisivat mielestäni pientä retusointia.

lauantai 19. toukokuuta 2018

Kotka / Fregatti St. Nikolain uhrien muistokivi

Joskus törmään odottamatta johonkin mielenkiintoiseen kohteeseen tietämättä siitä etukäteen yhtään mitään. Niin tälläkin kertaa, vaikka eihän tämä nyt ihan normaalisti kohteekseni olisi valikoitunutkaan. Mutta koska kuvat tuli napattua, niin eipä siinä mitään....julkaistaan kohde ja sillä selvä.

Pyhän Nikolaoksen kirkon takaa löytyy pieni vaatimaton ortodoksihautausmaa ja siellä huomioni keskittyi yhteen tiettyyn kiveen. Siinä on teksti: Venäläinen fregatti Nikolai upposi 9.7.1790 Ruotsinsalmen taistelussa. Vainajien jäännöksiä haudattu tähän 18.9.1975.
Fregatti Nikolain uhrien muistokivi

Mikä on tämän aluksen tarina, koska jo eilisessä jutussani Fort Elisabetista oli kuvia laivan hylystä nostetuista esineistä? Kyseinen alus oli venäläinen laivaston soutufregatti, joka upposi 9.7.1790 15 metrin syvyyteen. Aluksesta pelastui ainoastaan 12 merimiestä, muiden upotessa Suomenlahden pohjaan laivan kapteenin ja aluksen mukana. 
Pyhän Nikolaoksen kirkon ortodoksinen hautausmaa



Hylky löytyi vuonna 1948 väylää ruopatessa, mutta se tunnistettiin vasta 1970-luvulla soutufregatti Sviatoj Nikolaiksi. Alus yritettiin hinata sivuun väylältä, mutta se vaurioitui pahasti siirrettäessä. Hylystä nostettiin esineitä jo 1940-luvulla ja ne ovat Suomen merimuseon hallussa sijoitettuina eri paikkoihin. Itse hylky on julistettu sukelluskieltoon.

Miksi nämä jäännökset on haudattu tänne ortodoksihautausmaan nurkalle, johtuu kaiketi siitä, että ne ovat löytyneet hylystä esineitä nostettaessa. Sen tarkemmin en asiasta tiedä. Ehkä taas joku blogimme lukija osaa valaista minua asiasta...

perjantai 18. toukokuuta 2018

Kotka / Fort Elisabet

Eilen esittelin täältä Fort Elisabethista Ruotsinsalmen toisen meritaistelun muistomerkin, mutta onhan täällä paljon muutakin nähtävää. Itse linnoitushan on venäläisten rakentama 1790-luvulla, jolloin Suvorov sai tehtäväkseen rakennuttaa linnoitusketjun Venäjän ja Ruotsin rajalle. Tuolloinhan vielä Kustaa III aloittaman hyökkäyssodan muistot olivat elävästi mielessä.
Linnoitus on varustettu hyökkäyksen varalta...

Vähän modernimpi kalusto kertoo paikan olleen viime sodissa aseistettu

Kotkan edustalle rakennettiin kaksi linnoitusta. Fort Slava tehtiin Kukourin saarelle ja kahdelle pienelle Varissaarelle rakennettiin Fort Elisabet, joka sai nimensä Pietari Suuren tyttären keisarinna Elisabetin mukaan . Sitä varten molemmat saaret linnoitettiin ja ne yhdistettiin toisiinsa täyttömaalla, jonka päälle rakennettiin tie. Melkoiset linnoitusrakennelmat saatiinkin aikaiseksi ja ne miehitettiin venäläisillä sotilailla.
Viime sotien aikainen tykkipesäke

Rantautuminen olisi tuonut rutkasti lyijyä niskaan

Linnoitukset menettivät sotilaallisen merkityksensä melko nopeasti, koska raja siirtyi 1809 Pohjanlahteen ja Ruotsin suunnalta  tulevia hyökkäyksiä ei enää tarvinut pelätä. Lopulta linnoitukset autioituivat ja Englannin laivasto viimeisteli linnakkeen raunioitumisen pommittamalla sitä vuonna 1855 Krimin sodan osana.
St Nikolain osia on nostettu merestä kaikkien nähtäville






Nykyisin alue on kotkalaisten suosima vapaa-ajanviettopaikka, minkä linnoitusmuureja on korjailtu vuodesta 2001 lähtien. Mekin lampsimme maaliskuun alkupäivinä paikalle kävellen jäitä pitkin kuten sadat paikallisetkin tekivät tuona päivänä.


torstai 17. toukokuuta 2018

Kotka / Ruotsinsalmen meritaistelu 1790

Männä talvena kävimme tuttavapariskunnan luona Kotkassa. Ohjelmaan kuului curlingia meren jäällä, hevosenlihan syömistä, saunomista ja vierailu Fort Elisabethissa. Siitä kerron ensi kerralla enemmän, mutta koska saaressa oli yksi muistomerkki, niin aloitan paikan esittelemisen siitä. Kyseessä on jo kauan aikaa takaperin tapahtuneen Ruotsinsalmen toisen meritaistelun vuonna 1790 muistoksi pystytetty muistomerkki. On vieläpä melkoisen isokin. Suuri koko selittynee sillä, että sen on haluttu näkyvän kauas merelle.
Ruotsinsalmen toisen meritaistelun muistomerkki
Muistomerkki näkyy kauas merelle

Ruotsinsalmen meritaistelu käytiin Kotkan edustalla 9-10.7.1790 ja se oli osa jo kolmatta vuotta käytyä Kustaan sotaa. Vuotta aiemmin oli käyty Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu, jonka Ruotsin laivasto hävisi, joten miksipä sitä muisteltaisiin? Toista kertaa laivastojen mitellessä voimiaan ja taitojaan Ruotsinsalmessa, Ruotsin laivasto selvisi ylivoimaisena voittajana. Siksipä muistomerkissä muistellaan juuri tätä toista rähinää, koska antoihan sen voitto myös paremmat eväät saada valtioiden välille rauha kohtuullisilla ehdoilla Värälässä.
Muistomerkille kuljetaan linnoituksen muurin läpi

Muistomerkin torni on ontto

Aikojen kuluessa heräsi ajatus pystyttää paikalle muistomerkki ja sen tekijäksi valittiin Henrik Bruun. Muistomerkki valmistui ja se paljastettiin Kotkan Varissaaressa 9.7.1940, jolloin tuli kuluneeksi tasan 150 vuotta Ruotsinsalmen meritaistelusta. 
Muistolaatta kertoo muistomerkin perustiedot

Ruotsin kunkkukin on käynyt täällä

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Kotka / Torvi ja sen töräys

Jep, betoni on nykyisin ykkösmateriaali, mistä rakennukset ja näköjään veistoksetkin tehdään. Tällainen komistus löytyy myös Mussalon koulun pihamaalta ja komea nimikin sille on annettu. Se on näet nimeltään Torvi ja sen töräys. Kyseinen kaksiosainen betoniveistos on kuvanveistäjä Pertti Kukkosen käsialaa. Tilauksesta vastasi Kotkan kaupunki.
Torvi ja sen töräys Mussalon koulun pihalla

Veistoksen idea lähti tilaajan, arkkitehdin ja koulun henkilökunnan palavereissa. Tärkeää oli veistoksen toiminnallisuus ja sen sijoittuminen miljööseen. Betoni oli selkeä valinta, mutta siihen lisättiin punaista kiveä ja lasinpaloja. Lisäksi torven läpi kulkee reikä, mistä ääni kulkee hyvin. Kaikesta suunnittelusta huolimatta teokselle tuli painoa 10 tonnia, joista kunpikin painoi 5 tonnia. Kyseessä ei siis ole mikään kovin keveä hökötys.
Torvi ja sen töräys

Teoksen valmistamisessa avusti Pertti Kukkosta Betonipallas OY, Sampo Malin, Ilmari Gryta, Olli Isomäki. Valutyön suoritti Lemminkäinen Betonituote Oy. 
Kyllä betonista saa kaikenlaista


tiistai 15. toukokuuta 2018

Kotka / Sotilaspoikien muistolaatta

Aina joskus julkaistava kohde on sellainen, mistä olen löytänyt pari vuotta takaperin jotain tietoa, että olen osannut autoilla paikalle. Sitten kun tulee hetki, jolloin se pitäisi julkaista, niin en löydä enää siitä tietoa. Näin on käynyt tämänkin kohteen kanssa. Olisi ehkä ollut fiksua laittaa linkki tai pari jemmaan tätä päivää varten. Koska näin ei tullut tehtyä, niin joudun julkaisemaan kohteen ilman taustatietoa ja joudun luottamaan lukijoiden apuun tälläkin kertaa...
Mussalon Saaripirtti

Tämän päiväinen kohde on Kotkan Mussalossa oleva Saaripirtti, minkä toiminnasta sotavuosina kertoo sen seinässä oleva muistolaatta, jonka tekijästä ja paljastuspäivästä minulla ei ole mitään tietoa. Sotavuosina Mussalo kuitenkin tyhjeni nuorista miehistä ja alueelle jäivät naiset ja vanhat miehet. He suorittivat ilmavalvontaa ja pitivät tukikohtanaan Saaripirttiä. 
Muistolaatta ei ole vanha

Jatkosodan aikana Mussaloon oli sijoitettuna ilmatorjuntapatteristo. Lisäksi Saaripirtillä toimi armeijan koulutuskeskus, jossa koulutettiin alokkaita rintamatehtäviin. Ilmeisesti ilmatorjuntakoulutusta annettiin Saaripirtillä myös nuorille sotilaspojille, jotka kerääntyivät paikalle Kymenlaakson ja Lahden kouluista paikalle saamaan oppia ilmatorjunnasta. Ilmeisesti sitä kukaudessa voi oppia näinkin tärkeän tehtävän...

PS. Ilmeisesti muistolaatta on Etelä-Kymenlaakson sotilaspoikien perinnekillan paikalleen asettama, mutta en ole täysin varma!

maanantai 14. toukokuuta 2018

Kotka / Toimintakeskus Myllyn veistokset

Kotkasta löytyy kaikenlaisia veistoksia, muistomerkkejä ja historian jäänteitä. Näistä aiheistahan minä pääasiassa blogissani kirjoittelen, mutta joskus kohdalle osuu todellisia helmiä. Kyseessä ovat yhteisöt tai yksityiset henkilöt, jotka ottavat jonkun asian omakseen ja haluavat luoda ympäristöönsä identiteettiä, joka parantaa kaikkien elämänlaatua. Tällaista työtä tekee myös kotkalainen Toimintakeskus Mylly.
Raimo Kuusikin Dialogi-veistos

Paljastuspäivä ja sponsorit selviävät laatasta

Toimintakeskus Mylly pyörittää Dialogi-hanketta, jonka tarkoitus on edistää Kymenlaakson alueella asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten ja maahanmuuttajien sekä kantaväestön dialogia eli vuoropuhelua kuvan ja sanan voimin. Hankkeessa on vahvasti mukana myös paikallismedia sekä Kotkassa ilmestyvät lehdet Ankkuri ja Viikko-Eteenpäin. 
Raimo Kuusikin Kotkan uudet kasvot veistos

Veistos on kaksipuoleinen

Paljastuspäivä ja sponsorit selviävät laatasta

Osana tätä hanketta on Toimintakeskus Myllyn pihamaalle hankittu kaksi veistosta, jotka kannustavat parantamaan dialogia ja pyrkivät tuomaan Kotkalle uudet kasvot. 
Muutakin löytyy

Rautainen ritari

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Kotka / Elinvoimainen läsnäolo

Se olisi tänään äitienpäivä ja ajattelinkin toivottaa kaikille Suomen äideille mukavaa äitienpäivää. Tällä hetkellä mielessäni on kuitenkin yksi äiti erityisesti. Kyseessä on tietenkin oma äitini ja hänelle haluankin toivottaa erityisesti elinvoimaista läsnäoloa ja pitkäksi aikaa. Mitäpä äitienpäivä olisi ilman pullantuoksuista ilmapiiriä oman äitimuorin kaffepöydässä, jonka sivutuoksuna on jokavuotisen hortensian käryä. Näistä tuoksuista haluaisin nautiskella vielä vuosikymmeniä! Tämän myötä siis mitä parhaimmat onnittelut omalle äidilleni. Taisinpa joskus käyttää hänestä täällä blogissa jopa nimeä Willimuori, koska mielestäni hän on sellainen...
Elinvoimainen läsnäolo....

Elinvoimaista läsnäoloa ovat kotkalaiset sen sijaan saaneet nautiskella Toivo Pekkasen puistossa jo vuodesta 2005 lähtien. Kyseessä on Federico Asslerin läpivärjätystä betonista toteuttama 15 tonninen maskuliininen teos. Taiteilijan omien sanojen mukaan teosta pitää katsoa pilviä ja taivasta vasten, jolloin se paljastaa oman identiteettinsä ja sointuu parhaiten sitä ympäröivien luonnonelementtien kanssa. Mitä kaikkea tuo sitten tarkoittaakaan, niin en ymmärrä! Moderni taide ei ole todellakaan minun juttuni, koska itse kiinnitän huomiota ainoastaan sen Pisan kaltevan tornin kaltaiseen olemukseen. Jep, betonikasa on pahasti vinossa... 
Modernia taidetta Kotkassa


Paljoa ei hätkäytä tekijän laattakaan



lauantai 12. toukokuuta 2018

Kotka / Lehmät

Meikäläinen on elämänsä aikana romuttanut muutaman auton, mutta enpä olisi ikinä uskonut että romuautojen purkuosista tehtäisiin lehmiä Kotkaan Toivo Pekkasen puistoon! Onneksi en ole kotkalainen koska en haluaisi nähdä näitä Miina Äkkijyrkän vuonna 2010 tekemiä kierrätyslehmiä liian usein. Valitettavasti en vaan ole modernin taiteen ystävä, mutta Kotka on valinnut toisenlaisen tien. Ilmeisesti halutaan tarjota jokaiselle jotakin.
Peltilehmät laitumella

Ei minulla oikeastaan ole tämän kummempaa sanottavaa tästä teoksesta kuin että toivottavasti nuo japsiauton osat ovat galvanoituja, ettei pintaväri vaihdu ruosteenpunaiseen.
Mazda 323 ja Nissan Pajero lienevät nimet

En vaan ymmärrä modernia taidetta

perjantai 11. toukokuuta 2018

Kotka / Auringonpalvojat

Lämpöaalto alkaa pikkuhiljalleen leviämään tänne Kaakkois-Suomeenkin ja minä ainakin olen jo etsinyt shortsit kaapista. Uimahousut kaivoin esiin jo männä viikonloppuna, kun kävin englannin serkkujen kanssa uimassa viisiasteisessa vedessä. Kylmää oli ja tuntui, että hampaat jäätyvät suuhuni. Selvisihän tuosta kuitenkin hengissä, eikä tarvinut pahemmin kroolausvetojen lomassa pyyhkiä hikeä otsaltakaan...
Hemmo ottaa sanikkaa maitipuoli ylöspäin

Kohta on siis taas aika jolloin auringonpalvojat alkavat kammeta itseään auringonvaloon ja tyyliä auringonpalvontaan voi ottaa vaikkapa Kotkan Toivo Pekkasen puiston nurkkauksesta löytyvästä Jean-Erik Kullbergin vuonna 1989 tekemästä teräksisestä Auringonpalvojat veistoksesta. Tämän hökötyksen kauneusarvoista kiinnostui paikallinen Puistotoimisto ja ostivat teoksen Kotkalaisten iloksi. Itse olisin jättänyt ostamatta ja tuskin olisin huolinut ilmaiseksikaan!
Tuohon asentoon en taipuisi

Jep

Neljäkö näitä auringonpalvojia oli....